Rikkinäinen koira

Vanhempi koiramme, 6-vuotias Olli on sairauseläkkeellä. Vuosi sitten todettu nivelrikko vaivaa polvessa ja olkapäissä. Nivelrikon syynä on polveen vuosia sitten tehty TTA-leikkaus ja olkapäissä kasvuiässä sairastettu osteokondroosi. Olli on edelleen toimelias ja virkeä, mutta kipuoireet ovat päivittäisiä. Harrastaminen on jätetty, ja Olli on mukana vain kevyimmillä lenkeillä.

Viimeisimmällä eläinlääkärikäynnillä itkeskelin Ollin kipuun liittyvää oireilua, joka ei lääkinnästä huolimatta ole lieventynyt. Kesästä asti koiralla on ollut säännöllinen kipulääkitys, jonka lisäksi se sai heinäkuun alussa neljän pistoksen Cartrophen-hoidon, edellisistä pistoksista on vuosi. Kivunlievityksenä on nyt käytetty myös hierontaa ja nyt myös akupunktiota, johon meidän hoitavalla eläinlääkärillämme on osaamista. Akupunktio on mielenkiintoinen hoitomuoto, jossa aktivoidaan elimistön omaa aineenvaihdunnallista kivunlievitysmekanismia. Kolmannella akupunktiokerralla Olli reagoi neuloihin voimakkaammin, ja toisaalta rauhoittui paljon nopeammin kuin aiemmilla hoitokerroilla.



On vaikeaa arvioida koiran vointia ja pohtia, missä vaiheessa se pitää päästää kivuista lopullisesti. Ollin perusolemus on onneksi vielä hyväntuulinen ja virkeä, eikä ulkopuolinen välttämättä näe siinä mitään sairauteen viittaavaa. Kuitenkin päivittäisillä ulkoiluilla Olli haluaa hidastaa vauhtia tai liikkuu epäpuhtaasti, käyttää tervettä jalkaa voimakkaammin ja laukkaa ravin sijasta epätavallisen hitaassa vauhdissa. Terveeseen kuusivuotiaaseen dallu-urokseen verrattuna Ollin lihaksisto on aivan olematon, mistä tarkkasilmäinen voi arvella, ettei koira pysty liikkumaan kuten sen pitäisi. Etsimme toimivia keinoja vähentää kipua ja sitä kautta tuota oireilua, mutta toistaiseksi tilanne on huonompi kuin viime kesänä.

Onkohan meillä yhteistä aikaa jäljellä vuosia vai vain kuukausia? Eläinlääkärimme lupasi hyödyntää hoidossa urheilukoiriin ja nivelrikkoon liittyvän tulevan koulutuksensa antia muutaman viikon päästä, sitä ennen varaamme hierojan. Toivottavasti sopiva hoitokeino löytyy, ja toivottavasti ymmärrän luovuttaa ajoissa, jos mikään ei tunnu toimivan.



lunta joka suuntaan
eikä tietä missään
minä olen palaamassa
sinne mistä lähdin
kuunhopea loistaa
valaisee kylmät taivaat
minä tähyän taivalta
koetan arvioida matkaa

(CMX, Talvipäivänseisaus)


Kommentit

Kuukauden luetuimmat